Maakaasu

Maakaasu eli luonnonkaasu on fossiilinen polttoaine, joka koostuu tavallisesti lähes kokonaan metaanista. Maakaasua syntyy, kun maan uumenissa oleva biomassa ajan saatossa hajoaa maaperän lämmön sekä anaerobisen bakteeritoiminnan vuorovaikutuksesta. Maakaasussa on metaanin lisäksi pieniä määriä propaania, butaania, etaania, pentaania ja muita raskaampia hiilivetyjä. Toisinaan siinä esiintyy myös heliumia ja typpeä. Maakaasua käytetään muun muassa teollisuuden raaka-aineena ja polttoaineena ja lisäksi sitä hyödynnetään energiantuotannossa sekä asuntojen lämmityksessä.

Jalostaminen

Maakaasun jalostus on yksinkertaista verrattuna esimerkiksi öljyn jalostukseen. Lisäksi sen hiilidioksidipäästöt ovat öljyä alhaisemmat. Ennen teollista käyttöä maakaasu jalostetaan maakaasunjalostuslaitoksessa, jolloin siitä poistetaan ylimääräiset yhdisteet. Puhdistettu maakaasu palaa heikosti sinertävällä liekillä ja on ominaisuuksiltaan sekä hajutonta että väritöntä. Maakaasun lämpöarvo on 50 MJ/kg, joka esimerkiksi kivihiilen 24,8 MJ/kg -lukemaan verrattuna on melko korkea. Maakaasusta voidaan jalostaa joko paineistettua maakaasua tai nesteytettyä maakaasua käyttökohteesta riippuen.

Nesteytettyä maakaasua saadaan jäädyttämällä. Kun maakaasu jäädytetään -160 celsiusasteeseen, muuttuu se nestemäiseen olotilaan. Nesteytettyä maakaasua kutsutaan termillä ”liquefied natural gas”, eli LNG, ja sen tilavuus on noin kuudessadasosa normaalitilassa olevan maakaasun tilavuudesta. Paineistettu maakaasu kantaa yleisesti nimeä ”compressed natural gas”, eli CNG. Paineistettu kaasu syntyy, kun maakaasun paine nostetaan hyvin korkeaksi, jopa 200 baariin. Näin kaasu tiivistyy pienempään tilaan. Maakaasun lähteitä ovat:

  • Maakaasu-esiintymät
  • Öljyesiintymät
  • Maankuoressa sijaitsevat liuskekivet

Siirtoputkisto ja kuljetus

Maakaasun siirtoon käytetään paineistettuja putkia, joita pitkin kaasu kuljetetaan kentiltä käyttökohteisiin. Nesteytetyn maakaasun kuljetukseen voidaan käyttää myös erikoisvalmisteisia laivoja, joilla kuljetus onnistuu ympäri maailmaa. Tärkeimmät osat maakaasun siirtoverkostossa ovat venttiiliasemat, kompressoriasemat sekä paineenvähennysasemat, jotka sijaitsevat maakaasun luovutuspisteissä. Siirtoputket ovat kestäviä ja raskaita teräsputkia, joissa on polyeteenimuovi-pinnoitus. Putket asennetaan noin 1 – 2 metrin syvyyteen ja niiden paine on noin 30 – 54 baaria.

Siirtoputkien venttiiliasemat lisäävät putkiverkoston turvallisuutta. Asemat sijoitetaan noin 8 – 32 kilometrin välein ja niiden linjasulkuventtiilit mahdollistavat kaasun siirron ja jakelun katkaisun tarvittaessa. Kompressoriasemien tarkoitus on tarvittaessa nostaa maakaasun painetta ja täten lisätä verkoston siirtokapasiteettia. Maakaasu johdetaan siirtoverkostosta paineentasausasemille, joissa kaasun paine alennetaan asiakkaiden käyttöön sopivaksi. Paineenvähennysasemat on varustettu erilaisilla automatisoiduilla turvalaitteilla, kaasuvuotohälyttimillä sekä kaukovalvontalaitteistolla. Lisäksi aseman ulkopuolelta löytyy tavallisesti iso pääsulkuventtiili.

Käyttökohteet

Maakaasua voidaan hyödyntää monin tavoin. Sitä käytetäänkin runsaasti muun muassa energiantuotantoon, lämmitykseen ja ruoanlaittoon, polttoaineena sekä teollisuuden raaka-aineena. Suurin käyttökohde maakaasulle on toimia tehtaiden sekä kaasuturbiinilaitosten polttoaineena. Kaasu ei sisällä raskasmetalleja tai rikkiä ja siksi se palaa melko puhtaasti. Mutta vaikka palamisesta ei vapaudu kiinteitä epäpuhtauksia tai tuhkaa, aiheuttaa se kuitenkin hiilidioksidipäästöjä. Päästöt ovat kuitenkin 30 % vähäisemmät kuin öljyä poltettaessa sekä 45 % vähäisemmät kivihiileen verrattuna.

Erityisesti Isossa-Britanniassa, Pohjois-Irlannissa, Venäjällä, Pohjois-Amerikassa sekä Manner-Euroopassa maakaasun käyttö ruoanlaittoon, asuntojen lämmitysmuotona sekä käyttöveden lämmitysmuotona on yleistä. Liikenteessä maakaasua käytetään puolestaan jonkin verran polttoaineena linja-autoissa ja henkilöautoissa ja sitä voidaan myös käyttää maakaasua käyttävien laivamoottoreiden ympäristöystävällisenä polttoaineena. Teollisuudessa maakaasua käytetään yleisesti raaka-aineena esimerkiksi heliumin tuotannossa, ja tämän lisäksi kaasusta voidaan höyryreformoimalla erottaa vetyä teollisuuden tarpeisiin. Maakaasun käytön tuomia turvallisuusetuja ovat muun muassa:

  • Myrkytön maakaasu on hajustettu – vuodot huomataan nopeasti
  • Jos vuoto tapahtuu, se ei aiheuta ympäristöriskiä

Maakaasun käyttö ja merkitys Suomessa

Kaikki Suomen maakaasu tulee Venäjältä, sillä Suomella ei ole kaasulle omia lähteitä. Venäjän alueelta sen sijaan löytyy 33 prosenttia koko maailman todetuista kaasuvaroista. Maakaasuyhtiö Gasum Oy omistaa maamme maakaasun siirtoputkiston, joka on pituudeltaan 1 186 kilometriä ja ulottuu aina Ikaaliseen saakka. Suomessa maakaasua käytetään pääasiassa epäsuorasti sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Tosin pääkaupunkiseudulla maakaasua käytetään ahkerasti myös ruoanlaittoon sekä yksityisten käyttäjien että ravintoloiden toimesta.

Suomen energiakulutuksesta maakaasun osuus on noin 8 %. Sen lisäksi, että maakaasua hyödynnetään maassamme sähkön ja lämmön tuotantoon, käytetään sitä yleisesti myös teollisuuden erilaisissa valmistusprosesseissa. Lisäksi Suomesta löytyy jo noin 5 000 polttoaineenaan kaasua käyttävää autoa, joita varten Gasum on asentanut useita kaasutankkausasemia ympäri maata. Gasum edistää maakaasun siirtoverkoston laajenemista aktiivisesti omilla investoinneillaan ja tällä hetkellä verkostosta löytyy maassamme jo muun muassa:

  • 1 186 km siirtoputkisto
  • 3 kompressoriasemaa
  • 166 venttiiliasemaa
  • 15 linkkiasemaa
  • 135 paineenvähennysasemaa

Kaasuautot

Kaasuautot ovat monelle vielä verrattain vieras käsite, vaikka kyseessä onkin nopeasti yleistyvä ilmiö. Kaasuautot käyttävät polttoaineenaan maa- tai biokaasua, mutta niistä löytyy myös perinteinen bensiinitankki. Auto käy pääosin kaasulla, mutta sen loppuessa siirtyy ajoneuvo automaattisesti käyttämään bensiiniä. Hyvä puoli kaasuautoissa on se, että parhaimmillaan niiden toimintasäde voi olla jopa 1 500 kilometriä, kun molemmat tankit ovat täynnä. Käytännössä kaasuauto ei eroa bensiiniautosta juurikaan.

Kaasuautolla ajeleminen säästää sekä luontoa että lompakkoa, sillä siinä on pienemmät hiilidioksidipäästöt sekä halvempi autovero verrattuna bensiinikäyttöiseen kollegaansa. Kaasuautoista peritään käyttövoimavero, joka jää vuosittaisilta kustannuksiltaan jopa vastaavaa dieselautoa alhaisemmaksi. Lisäksi maa- ja biokaasun käyttö polttoaineena on huomattavasti bensiiniä edullisempaa. Positiivinen uutinen on myös se, että perinteisen bensiinikäyttöisen henkilöauton voi muuttaa jälkikäteen kaasuautoksi asentamalla siihen erillinen kaasulaitteisto sekä -säiliö. Kaasuautoiksi muunnettuja bensiiniautoja kutsutaan yleisesti kaasukonversioautoiksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *