Tulevaisuuden pelastajat: vaihtoehtoja fossiiliperäisille polttoaineille

Teollisesta vallankumouksesta lähtien fossiiliperäiset polttoaineet ovat auttaneet pyörittämään länsimaista yhteiskuntaa. Nojaamme niihin kotiemme lämmityksessä, kulkuvälineiden voimavarana sekä teollisuuden vaatimassa energiantuotannossa. Maankuoren alaiset polttoöljyvarastot ovat kuitenkin käymässä vähiin. Polttoöljyn harvinaisuus johtaa laajalti sen hinnan kohoamiseen, ja kohonneet kuluttajahinnat aiheuttavat helposti haavoittuvien kansanluokkien köyhtymistä. Fossiiliperäisistä polttoaineista niiden käytön seurauksena vapautuvat hiilidioksidikaasut ovat myös yksi suurimpia maapalloa uhkaavan ilmastonmuutoksen perustekijöitä. Todellisuus on, että emme voi ryömiä takaisin ennen teollista vallankumousta edeltäviin tapoihin, joten meidän pitää löytää kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.

Energiaa auringon valosta

Vaihtoehtoisista energian lähteistä puhuttaessa monelle tulee ensimmäisenä mieleen aurinkokennot, ja niistä helposti kerättävä energia. Aurinkokennoja rakennetaan sekä teolliseen käyttöön että yksityiskäyttöön. Moni omakotitalon omistaja on asettanut jo nyt talonsa katolle aurinkokennot, jotka keräävät pilvettöminä päivinä tarpeeksi voimaa sähkölaskun pienentämiseen. Suomessa kotikutoinen aurinkoenergia ei välttämättä ole käytännöllistä ympäri vuoden keliolosuhteista johtuen, mutta kesäkuukausina pienilläkin kennoilla voisi saada tarpeeksi energiaa esimerkiksi muutaman puhelimen lataamiseen. Kansainvälisesti on arvioitu, että aurinko tulee tuottamaan noin 16 % energiasta vuoteen 2050 mennessä.

Kiistanalaiset tuuliturbiinit

Auringon valosta saatavan energian lisäksi moni varmasti tunnistaa avoimille pelloille asennetut tuuliturbiinit. Maailmanlaajuisesti tuulesta saatava energia kattaa ison osan vaihtoehtoisesta tuotannosta. Tuuliturbiinien pystytys on suhteellisen helppoa, ja ne on suunniteltu hyvin vähän maatilaa vieviksi. Maalle pystytetyt tuuliturbiinit ovat olleet kiistanalaisia, sillä niiden koetaan usein pilaavan kauniin maiseman luonnonmukaisuus. Turbiinien pelätään usein myös olevan vaarallisia lintulajeille. Merelle pystytettävät turbiinit ovat kalliimpia rakentaa ja huoltaa, mutta niiden sähköntuotanto on huomattavasti luotettavampaa. Tuuliturbiinien uskotaan tuottavan jopa 20 % maailman energiasta vuoteen 2030 mennessä.

Vanha kunnon virtaava vesi

Virtaavan veden voiman hyväksikäyttö on huomattavasti vanhempaa teknologiaa kuin esimerkiksi fossiiliperäisten polttoaineiden, ja sen suosio on lähtenyt lisääntymään viime vuosina ympäristöystävällisyydestään johtuen. Jokivesi on uusiutuva luonnonvara, joka saastuttaa hyvin vähän. Suomessa virtaavaa vettä ja patoja on käytetty esimerkiksi sahojen pyörittämiseen kautta aikojen. Ympäristöystävällisyytensä lisäksi vesivoiman käytöllä on useita oheishyötyjä. Hyvin suunniteltujen patojen rakentaminen voi auttaa veden ohjaamisessa kuiville alueille ja tulvariskin vähentämisessä jokien läheisillä seuduilla. Kansainvälisesti huonoa julkisuutta vesivoimalle ovat antaneet huonosti suunnitellut patoprojektit, jotka ovat johtaneet alueen väestön pakkosiirtoihin energialaitosten tieltä.

Merestä saatava energia

Virtaavan veden käyttöä uudempi vesivoiman muoto on nousu- ja laskuvesien kineettisen energian hyödyntäminen. Merelle asetettavien turbiinien rakentaminen ei ole kovinkaan halpaa puuhaa, mutta niiden tuottama energia on suhteellisen luotettavaa, sillä veden pinnan vaihtelut tapahtuvat päivästä toiseen kelistä riippumatta. Turbiinien ongelmat ovat samat kuin tuuliturbiinien, ja niiden ajatellaan usein vaikuttavan maiseman kauneuteen. Tähän on etsitty ratkaisuja aaltojen hyödyntämisestä meren ulapalla. Merienergian nousu kaupalliseen käyttöön on ollut hidasta johtuen laitteiston kalleudesta. Viime aikoina investoinnit ovat kuitenkin lisääntyneet, sillä merestä saatava energia voisi olla lähes rajatonta.

Lämpöä maan alta

Fossiiliperäisten polttoaineiden vähentyessä tiedemiehet ovat lähteneet etsimään energian tuotantovaihtoehtoja yhä laajemmilta alueilta. Yksi vakavasti otetuista vaihtoehdoista on ollut maankuoren alaisen lämmön käyttö energian muotona. Maankuoren alta löytyy sekä lämmintä vettä että sulaa kiveä eli magmaa, joita kumpaakin voitaisiin käyttää hyväksi energian tuotannossa. Vesi sijaitsee lähempänä kuorta, ja näin ollen sen käyttöön otto on helpompaa. Energian tuottamiseen maankuoren alta käytetään geotermaalipumppuja, ja usea firma on leikitellyt ajatuksella yksityiskäyttöön tarkoitetuista pumpuista. Näiden käyttöön ovat kuitenkin vaikuttaneet laitteiden suuri koko ja alkuinvestointien kovat hinnat.

Vanha kunnnon maakaasu

Maakaasu ei välttämättä ole täysin uusiutuva luonnonvara samalla tavalla kuin esimerkiksi aurinko, tuuli, tai vesi, mutta se on silti fossiiliperäisiä polttoaineita luontoystävällisempi vaihtoehto. Maakaasu syntyy maankuoren alla fossiiliaineen lahoamisprosessin seurauksena, ja vaikka sitä on käytetty vuosikausia, kaupallinen käyttö on yleistynyt vasta viime vuosina jalostusprosessin yksinkertaistuessa. Maakaasun bonuspuolia on se, että siitä voidaan valmistaa nestemäistä versiota suhteellisen yksinkertaisesti, mikä mahdollistaa helpon käytön kulkuvälineiden energianlähteenä. Suomessa maakaasu kattaa noin kahdeksan prosenttia maamme energiankulutuksesta, ja sen käyttö on yleistä lähinnä teollisuudessa.

Biomassa ja sen kaverit

Biomassaksi voidaan käsittää lähestulkoon mikä tahansa jäte, jonka hajoamisprosessi voidaan hyödyntää energiana. Keksintönä tämä ei ole uusi, sillä ihmiskunta on käyttänyt lähes läpi historiansa helposti palavaa puuta lämmön lähteenä. Biomassan käyttö ei ole täysin hyveellistä, sillä esimerkiksi puun poltosta ilmakehään vapautuu jonkin verran ilmastonlämpenemiseen vaikuttavaa hiilidioksidia. Viime vuosina energiantuottajat ovat etsineet vaihtoehtoenergiaa esimerkiksi kaatopaikkajätteestä sekä ihmis- ja eläinkunnan tuotteista. Jätteiden käyttö saattaisi auttaa paitsi itse energiantuotannossa, myös kasvavien jätelavojen tyhjentämisessä, ja samalla ratkaistaisiin kaksi ongelmaa yhdellä kaavalla.

Ihmiskunnan toiminnan oheistuotantona valmistuva biomassa on yksi lupaavimmista vaihtoehdoista päivittäisessä käytössä. Valitettavasti suhteellisen pienen energiamäärän tuotantoon vaaditaan melko suuri määrä biomassaa, mikä tekee siitä epäkäytännöllistä esimerkiksi autojen polttoaineena. Onneksi energiantuottajat tekevät kovasti tutkimusta sen saamiseksi käytännöllisempään muotoon biokaasuna ja – polttoaineena. On selvää, että fossiiliperäisten polttoaineiden käytön on hidastuttava huomattavasti lähiaikoina ja loputtava kokonaan niin pian kuin vaan mahdollista. Syynä tähän ovat sekä käytön ilmastonmuutosta nopeuttavat vaikutukset että öljyn saatavuuden väheneminen. Onneksi energiantuottajat ja kuluttajat ovat alkaneet ottamaan näitä vaihtoehtoratkaisuja tosissaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *